Aurinkoisia kuulumisia Papinojalta

Jopas on taas vierähtänyt aikaa edellisestä postauksesta! Nyt se kevät on sitten vihdoin tullut ihan kunnolla. On ollut ihanan kuivaa, tarhat ovat olleet hyvässä kunnossa ja kuravelliltä on vältytty. Tilasin tallille ison hiekkakuorman, jotta tarhavälit ja hevosten kulkureitit saatiin kunnostettua. Homma on vielä vähän kesken, mutta nyt kelpaa köpsötellä, kun reitit ovat siistit, tasaiset ja kuivat. Muuten tallilla on kaikki ennallaan, hepat ovat olleet jo öitä ulkona, kun on ollut kuivat ja leudot yöt.

Romeo hieman sairasteli, melkein kaksi kuukautta, käytin sen klinikallakin ja ennusteet olivat huonot, jopa lopetusuhka oli jossain vaiheessa. Kuiva yskä ei loppunut kuureista huolimatta ja klinikalla tähystyksessä löytyi synnynnäinen vika, jolloin hapenottokyky on normaalia heikompi. Ihmetytti vain, että miksi synnynnäinen vika alkaa oireilemaan aivan yhtäkkiä. Tämänvuoksi en tehnyt hätäisiä päätöksiä, vaikka kuuluttelin jo uutta tuntiponia ja etsin Romeolle sairastelupaikkaa. Nyt Romeo on ollut pari viikkoa täysin normaali, eikä yskästä ole tietoakaan, vaikka poni on palannut normaaliin liikuntaan. Ehkä se oli vain joku ohimenevä juttu, jota ei verikokeista tms selvinnyt. Ehkä kurkkuvika oli vain "sivulöydös", onneksi! Nyt vuorostaan Elise köhii, mutta se on hieman räkäinen eli luultavasti on vain jotain kevätflunssaa.






Hiihtolomalla järjestin tallilla muutaman kurssin, jossa oli tarkoitus mennä hiihtoratsastusta ym hauskaa. Noh, kun lunta ei ollut, niin piti keksiä jotain muuta hauskaa. Tässä vähän videopätkää touhuistamme:

Susku & Rommi maaliskuussa

Norton, Nalle ja Rommi tallitiellä

Tuntilaisia ilta-auringossa

Olimme Niemisten kanssa siellä lomareissussakin, olen ollut kotona vasta vajaan viikon. On ollut kyllä mukava palata takaisin työntouhuun, teki loma hyvää. Tallinhoidosta vastasi naapurin Minna ja muutamat muut. Emmi piti kaikki tunnit. Ponit olivat hieman pelleilleet, kun huomasivat minun poissaoloni, tuloksena yksi ambulanssikäynti, yksi murtunut olkapää ja muutama pikkuruhje sekä läjä säikähtäneitä lapsosia. On ne aikamoisia, kun kokeilevat heti rajojaan, kun joku muuttuu.

Lomareissusta voin laittaa tähän muutamia kuvia. Paikka oli hieno ja lämmintä oli, seura huikeeta ja "no-stress"- teema tepsi hyvin paikallisten sanoin.

Atlantin aallokoissa Marian, Nean ja Minean kanssa

Maria ja Susku läträä aurinkorasvaa

Yksi hotellimme altaista

Nyt on koittanut arki ja intoa riittää taas hirveästi. Uusia ryhmäsuunnitelmia on tarvinnut tehdä suuren suosion vuoksi, jotta saamme mahdollisimman monen innokkaan ratsaille. Tiedossa myös kisoja, niistä varmasti lisää seuraavalla kerralla! Mukavaa keväänjatkoa kaikille!