Joulupukki matkaan jo käy...

Johan taas pääsi tovi vierähtämään edellisestä postauksesta! Äänestitte Nortonin seuraavaksi poniksi ja siitä teen postauksen kunhan ehdin ja jaksan.



Meillä oli joulukuun ensimmäisenä päivänä pikkujoulurieha tallillamme. Alla näet kuvia päivän tapahtumista:

Ensimmäiseksi laitoin teille videon jouluponikatrillistamme. Jotenkin aina liikutun, kun katson videon ja vaikka itse olen ollut sitä tekemässä ja sen suunnitellut / ohjannut niin sanon ihan suoraan, että se todella onnistui ja siitä tuli oikeasti todella upea. Harvoin näkee noin hienoa katrillia edes isoissa tapahtumissa. Toki olen itse aika täydellisyydenhakuinen ja tytöt joutuivat kuulemaan suht kovaakin kritiikkiä välillä (sori siitä), mutta jonkun on vain pakko sanoa asia treeneissä suoraan, koska tytöt itse eivät asiaa näe selästäkäsin. Esityksessä ei sattunut oikeastaan mitään virhettä, ellei nyt katso videota monta kertaa ja huomaa kuinka joku on puoli metriä toista jäljessä tms, mutta mielestäni paremmin ei olisi voinut mennä, kun kyseessä on kuitenkin lapset ja ponit. Olen niin ylpeä meidän suloisista pikkuratsukoista, ihan jokaisesta!! Hyvä Nea, Ella, Emppu, Erika, Maria ja Suvi!! <3

Väliajalla tarjolla oli talutusratsastusta sekä kärryajelua. Se olikin erittäin suosittua ja ruuhkaa tuli, vaikka kenttää kiersi 5-6 ponia. Tarjolla oli myös piparia ja kuumaa glögiä.

Pienen väliajan jälkeen vuorossa oli ehkä eniten hämmennystä aiheuttanut ohjelmanumero nimeltään "Meidän isä on parempi kuin teidän isä". Taustatietona kerrottakoon, että olin kysynyt neljää isää mukaan kilpailuun, kertomatta kuitenkaan mitä kilpailu pitää sisällään. Lähinnä vaan varmistin, että pääsevät paikalle. Tytöille ei saanut sanoa mitään, jotta hei eivät voi harjoitella etukäteen. Joukkueet olivat:




Team Niemiset - isä Mikko ja tytär Nea
Team Halkolat - isä Jussi ja tytär Tinja
Team Jokiset - isä Jouni ja tytär Pinja
Team Jussilat - isä Harri ja tytär Milka


Ensimmäisellä kierroksella kilpailtiin poniagilityllä kaksintaisteluperiaatteella. Poneina toimivat hitaimmat shettiksemme kyseisessä lajissa, Norton ja Rommi. Ensiksi vastaan asettuivat Niemiset vastaan Halkolat. Voiton vei niukasti Halkolat. Täten Niemisten team joutui odottamaan vielä Lucky Looser kierrosta, jossa se saisi vastaan Jokisten vs. Jussiloiden häviäjän, ja tässä kamppailussa voiton veivät Jussilat, jotka pääsivät jatkoon. Niemisten ja Jokisten kamppailussa kävi niin, että Niemiset kurvasivat hienosti voittoon ja ansaitsivat vielä jatkopaikan. Valitettavasti Jokisten Team tippui pois pelistä.

Team Jokiset

Team Niemiset

Team Niemiset

Team Niemiset edellä, etualalla Team Jokiset

Seuraavalla kierroksella kolme jäljellejäänyttä joukkuetta kilpailivat ponin varustamisessa. Heidän eteensä tuotiin poni, satula, suitset ja etusuojat. Tyttäret seisoivat muutaman metrin päässä ja heidän tehtävänsä oli saada selostettua mahdollisimman hyvin ja nopeasti isälleen, kuinka varusteet tulee pukea ponin päällä. Lähtömerkin tärähdettyä kaikki kolme isää alkoivat kiirehtiä varusteita ponien päälle. Avustajat pitelivät poneja paikallaan riimunnaru kaulalla ja isät huseerasivat ympärillä tyttöjen huutaessa kilpaa ohjeita iseilleen. Hauskimpia kommentteja tyttärien suusta oli "isäää eii se satula menee väärinpäin!" ja "ootko sää nyt ihan tyhmä ei noin". Hankalin vaihe oli selvästi suitsien laitto. Tässä kolmoiskamppailussa voiton veivät Niemiset ja toiseksi nopeiten ponin saivat kuntoon Halkolat. Valitettavasti Jussilat tippuivat pelistä tällä kierroksella.

Team Niemiset

Team Halkolat

Team Jussilat, tytär Milka neuvoo taustalla

Kas näin :D

Kaksi jäljellejäänyttä joukkuetta pääsivät kisaamaan finaalin, jossa poneina toimivat Kalle ja Venni. Kentälle oli tehty pieni rata, jonka isät kilpailivat vastakkain kaksintaisteluperiaatteella. Lähtömerkin jälkeen isät hyppäsivät ponien kyytiin ja lähtivät ratsastamaan rinnakkain kentän toiseen päätyyn, jossa kiersivät autonrenkaan ja tulivat omia puoliaan pitkiä sivujaan pienen esteen yli maaliin. Tämän jälkeen isien tehtävänä oli nostaa tytär selkään, ottaa ohjat kaulalta ja mennä sama rata läpi taluttaen hevosta ja tytär keikkui kyydissä ilman ohjia (ja jalustimia). Voiton tässä veivät Halkolat ja näin he voittivat tämän kilpailun.

Team Halkolat Vennillä

Team Niemiset Kallella

Team Niemisillä oli vähän epäselvyyksiä poninsa kanssa, että mikä on oikea suunta :D

Eli voiton vieneet Halkolat pääsivät vielä yrittämään lisäpalkintoja. Isä Jussille esitettiin 3 kysymystä ja jokaisesta oikeasta vastauksesta hän tienaa tyttärelleen ilmaisen ratsastustunnin. Ensimmäinen kysymys oli, että mikä on Tinjan lempiponi tallillamme. Isä Jussi vastasi tähän valitettavasti väärin. Seuraava kysymys oli, että minkä merkkiset ratsastushousut Tinjalla on, isälle heitettiin kolme vaihtoehtoa ja hän arvasi / tiesi oikein! Yksi tunti siis kasassa. Viimeinen kysymys oli, että millä ponilla Tinja ratsasti edellisellä tunnilla. Isä pohti hetken, mutta valitettavasti vastaus oli väärä. Kaikki isät ja tyttäret palkittiin lopuksi jouluisella lahjakassilla.

Sitten tulikin jo joulupukki jakamaan lahjat lapsille

Meidän talliporukka! (Kuvasta puuttuu n.35 tyttöä)

Sitten palkitsemisien tulokset! Tallilaiset äänestivät Vuoden poniksi Nortonin ja Vuoden tallikaveriksi kultamitalistiksi Marian, hopealle tuli Suvi ja pronssille Camilla.

Itse valitsin vuoden hoitajat ja vuoden oppilaat. Vuoden hoitaja Camilla, hopea jaettiin Iinan ja Annin kesken ja pronssille tuli Jerica. Vuoden Oppilas kultamitalin sai Oona J., hopeamitalin sai Erika K. ja pronssia nappasi Milka.

Noniin, sitten muihin juttuihin! Tallilla sujuu mainiosti ja nyt on vihdoinkin maa jäässä ja lunta sopivasti. Hepat on olleet fiksusti ja nauttivat kuivuudesta ja kylmyydestä. Meillä vaihtuu nyt tämänviikon jälkeen jakso ja jouduin ottamaan yhden lisäryhmän, että saadaan kaikki mahtumaan. Odotan jo kevättä, kyllä tuo kylmyys vaan on pieni haaste tässä touhussa. Voisin pitää vaikka 5 tuntia joka ilta, mutta ei vaan tarkene, vaikka kuinka pukisi. Mutta kohta on jo joulu ja siitä onkin sit jo homma menossa sujuvasti kohti kesää :) Kesäleiritkin on meillä jo markkinoilla ja niille on ollut aika hyvin kysyntää, muutamat leirit ovat jo melkein täynnä. Ensikesänä meillä jatkuu tunnit kesäkuun loppuun asti, aiemmin ne on jäänyt tauolle jo koulujen loppuessa. Nyt pidän päiväleirejä päivisin ja illalla normaalit tunnit. Yöleirit ovat sitten heinäkuussa tuntien loputtua. Yöleirien jälkeen ponit jäävätkin pariksi viikoksi lomalle ja tämänjälkeen jatkuneekin syyskausi normaalisti.

Neppari, Nappi ja Matti

Eilen olimme Elisen kanssa valmennuksessa, meillä oli yksityistunti ja hepsu oli hieman villi. Valmentaja jo varoittelikin, että meno alkaa näyttämään siltä, että köyrypukkeja saattaa alkaa esiintymään lähiaikoina. Laukkaan pitäisi alkaa pystyä vaikuttamaan nyt jo paremmin eli alamme treenaamme paljon askelpituuden säätelyä kaikissa askellajeissa kotona, sekä sileällä että puomeilla / esteillä. On se vaan niin kiva heppa :)

Elise meni puhtaasti molemmat luokkansa Niihamassa toissapäivänä.

Marraskuu - synkkää ja tylsää

Vaan eipä ehkä sittenkään! Vaikka ilmat on ollut tylsiä niin elämässä on aika paljon valopilkkuja. Kuten kymmenen ponia ja kuutisenkymmentä innokasta oppilasta. Ainiin ja ihana pieni, punainen talli, jossa vauhtia ylläpitävät kolme sekopäistä kissaa ja yksi yli-innokas koira.


Olettekin saaneet nyt viimeisimmissä postauksissa kuulla jo kahdesta tallimme ponista, voin kertoa, että hetken kerään nyt voimia seuraavaan. Minulla on mennyt aikaa 3h / esittelypostaus, joten nyt saatte luvan tyytyä tällaiseen peruspostaukseen. Tosin ettepä ole kuulumisia kuulleetkaan hetkeen!










Arkitunnit meillä on sujunut aika mallikkaasti, vaikka ponit täräyttivätkin aika paukun kolmisenviikkoa sitten lastentunnilla, jolloin yhtä lukuunottamatta kaikki lapset tippu ponien selästä ja tunti jouduttiin keskeyttämään. Tuloksena yksi murtunut solisluu ja kolme pahaa aivotärähdystä sekä ennenkaikkea monta säikähtänyttä ja traumatisoitunutta ihmistä, itseni mukaan lukien. Ponit siis "pelästyi" jotain... tai siis yksi ja kaikki singahtivat laukkaan eivätkä nuo alle 10v:t kyydissä pysyneet. Panikoin jo, että mitä teen noiden taulapäiden kanssa, kun tästä alkoi muodostua jo tapa, kun yrittivät tehdä tätä uudestaan. Mielessäni pyöri ajatuksia kaikesta kamalasta ja mietin olisinko voinut toimia itse opettajana toisin ym. Valvoin öitä ja mietin kuinka hullu olen, kun niin monen lapsen terveys on minun vastuullani. Pääsin kuitenkin tästä yli ihanien ystävien ansiosta, varsinkin kun kuulin, että tällaista on sattunut muillakin ratsikouluilla ja monta kertaa eikä hevosten luonnolle vaan voi mitään. Meillä tämä oli ensimmäinen laatuaan tässä mittasuhteessa.

Vaikka sainkin mielelleni rauhan, niin pistin heti toimeksi ja turvallisuus on nyt taattu niin pitkälti kun vain ikinä voin. Ennen pienten tunteja nuo pikkuponit (jotka menee pikkuratsastajille ekalle tunnille) on vuokrattu isommille ennen ekaa tuntia. Tämä käytäntö on ollut todella mahtava, kun poneista on päästelty pahimmat höyryt ja voimat isompien toimesta ja ennenkaikkea nuo isommat ovat olleet innoissaan, kun ovat saaneet vuokraponit, kun niille on ollut kysyntää. Ponit on ollut aivan huippuja nyt viimeviikot, kaikki todella fiksuja ja jos joku jotain säpsähtää niin reaktio ei todellakaan ole tuo, että kaikki "pelästyvät". Ehkä mä vaan pelästyin liikaa itsekin tuosta yhdestä kerrasta, mutta toisaalta parempi kai näinpäin, kuin jatkaa muuttamatta mitään ja olemalla välinpitämätön.

Viikonloppuisin on ollut vaihtelevasti tätitunteja, valmennustunteja ja nyt myös jouluponikatrilliharkkoja.

(Kuvassa Norton tuuraa Leeviä, jolla oli rokotuksen takia lomaa)

Meillä on tosiaan viikon päästä sunnuntaina pikkujoulurieha, jota on nyt täytynyt hieman valmistella. Suurin ohjelmanumero on varmasti jouluponikatrilli, jossa on kuusi ratsukkoa. Ponipareina vuonikset, kirjavat ja Nalle+Rommi. Katrilli on aika hieno, jos vaan saadaan ponit pysyyn pöksyissään, kun Nallella on ollut paha tapa singahtaa kesken kuvioiden hieman omiin soolopiruetteihinsa :)







Elisen kanssa on sujunut ihan mielettömän hyvin, oon ollut niin tyytyväinen siihen. Oltiin maanantaina taas estevalmennuksessa ja vauvaponiini oli niin huikea! Se oli ihan innoissaan ja sillä oli jo oma tahto lähestyä estettä, eikä epäröintiä ollut. Kerran se otti puomin alas ja korjasi hienosti seuraavalla kerralla asian, vaikka askel oli yhtä huono kuin pudotuskerralla. Ei olisi uskonut, että hyppäämme jo toisella kerralla 80-90cm:n esteitä, varsinkin kun se ensimmäinen valmennus oli yhtä tahkoamista. Päästiin nyt kyseiseen ryhmään, koska siinä on muitakin nuoria, aletaan käymään siinä joka maanantai, Emmi pitää sitten mun ponitallin jälkimmäisen tunnin aina maanantaisin.

Oltiin myös Hannan kouluvalmennuksessa pari viikkoa sitten ja se auttoi kyllä paljon, sillä ennen kyseistä valmennusta olin vain humputellut tuolla, koska en oikein ollut varma mistä aloittaa asioiden treenaaminen. Maltoin odottaa ensimmäistä valmennusta ja sainkin paljon pieniä vinkkejä, minkä myötä voin tehdä kaikkia asioita ilman suuria ongelmia. Nyt täytyy vaan alkaa rakentelemaan tuota. En ollut tyytyväinen itseeni valmennuksen jälkeen, vaikka yritinkin parhaani. Mulla on jotenkin aina uuden hepan kanssa ensimmäinen Hannan koulutunti huonomielinen, ehkäpä sen takia, kun Hanna jo tuntee minut ja laittaa heti hommiin eikä paljon sääliä tunne. Kritiikkiä tulee ja välillä se masentaa, mutta kun ei oikein vastaankaan uskalla sanoa, niin pakko se on tahkota ja yllättäen aina lopputulos on hyvä.

Klippasin Elisen eilen, vetelin ihan korvia ja kavionrajoja myöten niin on siistin näköinen. Nyt olis tarkoitus mennä sillä seuraaviin Niihaman kisoihin ihan treenimielessä hyppään ristikko & 50-60cm :)

Olimme Parvelassa estekisoissa viikonloppuna ja siellä napsittiin ruusukkeita oikein urakalla, niinkuin oli tarkoituskin. Tässä sijoitukset:

40cm: 1.sija Tinja & Rommi, 2.sija Maria & Nalle
60cm: 1.sija Jensku & Leevi, 2.sija Maria & Kalle, 3.sija Nea & Rommi
70cm: 1.sija Erika & Romeo

Eli ei huonommin ollenkaan!! Radat on videolla ja olen tehnyt koostevideonkin, mutten ole jaksanut ladata sitä youtubeen. Tosin minun oli pakko Romeoiden apinoinnit julkaista, kun nauroin niin paljon, että piti jakaa tuo suunaton ilo kaikkien kanssa :D Näet hauskan koosteen TÄÄLTÄ!

Nalle & Maria

Jensku & Leevi sekä Kalle & Maria palkintojenjaossa

"Joko kunnarille!!!"

Erika & Romeo vastaanottaa voittorusuketta

Muita kuulumisia tallilta ja elämästäni saatte katsella kuvista tässä lopuksi:

Home Sweet Home

Sain rakennettua tuota turvevaraston seinää hieman, vain ovi puuttuu!! :)

Poniesittely osa 2 - Nalle

nimi: Niittykorven Napoleon

rotu: shettis

sk: 103cm
synt: 2006
väri: ruunihallakko, siima
sukupuoli: ruuna
taso: HeB, re60cm









Mistä ostit?

Nallen kanssa ostopäivänä kotipihassa.

- Ostin Nallen keväällä 2010. Löysin ilmoituksen hevosnetti.com palvelusta. Nalle (aiemmin "Napsu") oli myynnissä eräällä naisella, jolla oli muutama pieni lapsi ja ponille ei käyttöä ollut. Poni asusti aika lähellä meitä, noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä, Jokioisilla. Meillä oli etsinnässä nuori, edullinen shettisruuna, joka ei ole musta (oli silloin omasta mielestäni liian tylsä ponin väri :D). Rommi oli muuttanut tallillemme hetkeä aiemmin ja kuten sen esittelyssä kerroinkin, halusin ostaa shettiksen myös itselleni. Näin olisi kaksi pikkuponia, joilla voisi lapsien ratsastusta ohjata. Lähdimme katsomaan Napsua helatorstaina 2010, meillä oli trailerikin mukana. Ostoreissulla meillä oli apuna Roosa, joka tuli koeratsastamaan ponin.








Miksi ostit? Mikä siitä teki niin ihastuttavan osto reissulla?

Roosa ja Nalle, eka ratsastus kotona.

- Hetken seikkailtuamme ihan väärällä suunnalla pääsimme perille Nallen kotitallille. Ensikohtaaminen oli aika järkytttävä. Ponilla oli 10cm pitkä kulahtanut ja takkuinen talvikarva. Sen kaviot oli ihan karmeat eikä se ollut mielestäni mistään kohtaa ihana tai komea. Söpö ehkä jollaintapaa jos oikein katsoi. Harjasimme tuota likapalloa, että saimme sille varusteet päälle. Poni vaikutti kiltiltä ja hyväluonteiselta, heitettiin läpyskäsatula selkään ja suitset päähän. suitsien turpahihna ei ylettynyt kiinni ja varusteiden kanssa oli kauheeta säätöä, ponilla tuskin oli mitään tehty vähäänaikaan. Toisaalta olihan se vasta kääntynyt 4-vuotiaaksi. Menimme kentälle ja Roosa hyppäsi selkään. Hetken pomppimisten jälkeen poni suostui liikkumaan johonkin suuntaan ja hetki tästä eteenpäin Roosa maisteli ensimmäistä kertaa kentänhiekkaa. Satulavyö oli liian pitkä eikä sitä saanut riittävän kireälle joten satula keikkasi mahan alle. Kokeilimme ilman satulaa ja siitä vasta temppuilut alkoikin, poni rynni portille ja muuten se ei juurikaan liikkunut... Roosa tippui uusiksi ja me pyörittelimme päätämme kentänreunalla. Loppuakohti homma alko edes jotenkin sujumaan, olin lähestulkoon valmis lähtemään tyhjän kopin kanssa kotiin, mutta kysyimme vielä Roosan mielipidettä; "Joojoo tää oli ihana, ottakaa tää!" Tiesimme, että jokainen 12-vuotiashan sanoo noin. No, poni ei ollut hinnalla pilattu ja ajattelin, että on sitä hullumpiakin hevoskauppoja tehty. Tehtiin kaupat ja nakattiin tuo ylilihava pihankoriste koppiin.


Kotona aloimme liikuttamaan Nallea noin 4 kertaa viikossa. Homma sujui aika hyvin, mutta laukkaa herra ei halunnut nostaa, mutta pikkuhiljaa homma alkoi sujumaan. Totesimme, ettei sitä oltu ikinä edes opetettu nostamaan laukkaa. Aloitimme kaiken aivan alusta. Treenasimme myös ohjasajoa, se sujui aika hyvin, sillä sitä oltiin aiemminkin hararstettu. Kärryjä poni ei ollut ikinä vetänyt. Videoon Nallen ensimmäisistä päivistä meillä pääset TÄSTÄ!







Nallen ratsukoulutus alkoi tosiaan alusta tuolloin toukokuussa, aika pian sen jälkeen keksimme Emmin kanssa pitää ponileirin Halkoloille ja parille muulle tallitytölle. Nallekin pääsi jo leiriponiksi, vaikka sillä oli vielä hieman rutiininpuutetta.

 Opetin Nallelle myös temppuja, se osaa istua, mennä makuulle, hypätä pystyyn, nousta korokkeelle ja juosta vapaana rinnalla ja hyppiä esteitä.

Kuvassa Nalle hyppää ensimmäistä kertaa esteitä. Yllättävän hyvin poni esteet ylitti, tosin olin sitä hypyttänyt maastakäsin, joten poni tiesi idean jo etukäteen. Halkolan tytöt eivät juurikaan uskaltaneet Rommilla ratsastaa tuolloin, mutta Nalle oli niin kiltti, että tytöt ratsastivat paljon Nallella.

Halkolat tunnilla Pojulla, Nallella, Rommilla ja Rockylla.

Arki lastenponina alkoi sujumaan ja Nalle kehittyi kokoajan enemmän.

Ensimmäiset kisat olivat aika tahkoamista :D

Jouluaattona 2010 laitoimme Nallelle reen perään.

Päätimme klipata Nallen alkuvuodesta 2011, koska karva oli ihan järjettömän paksu, eikä poni jaksanut tehdä hommia. Se myös piehtaroi kesken ratsastuksen, kun hionnut karva kutitti. Tuosta lentävästä lihapullasta kuoriutuikin aika mahtava pikkumies, joka hurmasi kaikki kisapaikoilla. Nalle osottautui mahtiostokseksi.

Nalle Niihaman kisoissa

Treeniä keväällä 2011

Nalle & Marinka

Tuona keväänä oli nämä uskomattomat kisat. Videota katsoessani tippa tulee linssiin joka kerta.. en vaan voi sille mitään. Tuona päivänä Marinka ja Nalle antoi minulle suurimman mahdollisen kiitoksen kaikesta siitä, mitä minä olin antanut heille. Ratsukko teki puhtaan radan ristikkoluokassa ja aivan ex-tempore idea tuli tuon radan jälkeen, että ilmotetaan heiädt seuraavaankin luokkaan (50-60cm). Kumpikaan ei ollut ennen mennyt kisoissa sen kokoista. Mua vähän epäilytti, ratakin oli pitkä muistaa, mietin kokoajan miten nuo selviytyvät. Poni oli vasta 5-vuotias ja suht kokematon, kuskista puhumattakaan. Lopputuloksen näette videolta. Yksi palkitsevimpia hetkiä, siinä jäi isotkin hepat jälkeen!

Pari pääsi myös sijoille KaRan seurakoulukisoissa jättäen taakse kokeneetkin hevosratsukot.

SM-hopeaa shettismestaruuksissa 2012

Oma suhteesi poniin?

- Kaikki varmaan tietävätkin... Nalle on mun lemppari. Mulla oli ollut ennen Nallea monen monta omaa ponia ja heppaa, mutta pidän jollaintapaa Nallea ensimmäisenä omana ponina, kaikkein rakkaimpana. Tai periaatteessa, onhan se ensimmäinen täysin omilla rahoillani hankkima poni. Nalle on paras :) <3

Voiko kaikentasoiset ratsastaa ponilla?

- Periaatteessa joo, periaatteessa ei. Kesäisin Nalle sopii jokaiselle, mutta syksyllä ja talvella se on hieman ärsyttävä, jonka takia ihan kaikille sitä ei voi antaa. Nalle saattaa keksiä mörköjä ja tylsyttään aiheuttaa ylimääräsiä sydämentykytyksiä singahtamalla laukalla paikasta A paikkaan B ja siitä yleensä vielä paikkaan C. Lähes poikkeuksetta pienimmät ratsastajat jäävät matkasta viimeistään kohdassa B :)

Esteillä Nallelta tippuu helposti... harvat pysyvät sen hypyissä mukana. Nallella on terävä ja pyöreä hyppy ja ratsastajan unohtaessa kunnollisen kevyenistunnan on ilmalento taattu. Tämän vuoksi Nalle ei tee pienten estetunteja, joissa esteitä hypätään laukalla ja mahdollisuudet innokkaisiin hyppyihin on olemassa.

Minkälainen on maastossa ja hoitaessa?

- Hoitaessa Nalle on kiltti, se ei kuovi, pure eikä potki. Se seisoo tattina paikallaan ja nauttii hoitamisesta. Maastossa Nalle on aika hulivili, kilpailuviettiä löytyy ja jonon perästä isojen ohi laukkaaminen on lempijekku. Tämänvuoksi Nalle ei tee myöskään pienten maastotunteja paitsi talutuksessa.

Oletko itse ratsastanut ponilla? Minkälainen se on ratsastaa?

- Selässä olen joskus käynyt pistämässä ruotuun, mutta ratsastanut en varsinaisesti ole. Nalle on helppo, aika samantyyppinen kuin Rommi. 

Mitä väkirehuja se syö?

- Nallekin syö aamuisin Peacemakeria 2,5dl ja illalla saa valmista pellavapuuroa reilun puoli litraa. 

Minkä tasoinen heppa oli sulle tullessaan/minkä tasoinen nyt?

- Tähän onkin jo vastaus ylempänä :)

Mikä hevosessa on parantunut eniten?

- No koulutustaso ehdottomasti! Nalle on mukavan reipas ratsastaa, se nosstaa laukan ajatuksesta ja on tosi näppärä pikkuponi.

Mikä hevosessa on parasta?

- Symppis luonne. Valitettavasti Nalle on omasta mielestäni mennyt viimeisen vuoden aikana "pilalle" tuntikäytössä, se on oppinut jekuttamaan ratsastajia. Mutta reippaus ja innokkuus ovat ponin valttikortit. Nalle on myös kaikinpuolin helppo ja omaan mieleen joka suhteessa, kun sen on saanut rakentaa lähestulkoon itse.

Osaako se temppuja?

- Osaahan se nuo mitä ylempänä mainitsin :)

Onko se suosittu tunneilla?

- On, harvinaisen suosittu myös pienten keskuudessa, vaikka välillä onkin liian reipas. Mutta epäilen Nallen suosion perustuvat sen suloiseen olemukseen ja siihen, että sitä ei tarvitse potkia, jotta se liikkuisi. Nalle on erittäin helppo ja kiva ratsu. Nalle on äänestetty kaksi kertaa tallimme suosituimmaksi poniksi (v.-10 ja -11).

Tuleeko poni toimeen laumassa, kuka on sen paras ponikaveri?

- Tulee aivan kaikkien kanssa, Nalle sopii joka laumaan. Ehdottomasti Rommi on paras, mutta myös Romeo, Prinssi ja Norton on Nallen mieleen. Isot on tylsiä, kun ne ei leiki :)

(c) Suvi

Pukitteleeko poni? Tarviiko tunneilla poniin kiinnittää erityistä huomiota jossain tehtävässä tms?

- Ei, Nalle ei harrasta pukittamista. Joskus läpiratsastajalle on heittänyt pukit, mutta ei muuten. Nalle vaatii pienten tunnilla hieman ylimääräistä valvontaa, talvisin sen olemusta täytyy muutenkin tarkkailla, sillä herra saattaa käydä pitkäkseen kesken tunnin... masukarvoja kutittaa aina välillä :) Tällöin yritän olla ripeä ja juosta hätiin, harvoin ehdin. Tästä poni saa aina sympatiat asiakkailta, vaikka mielestäni tuo on tyhmä jekku :)

Onko poni terve, onko se joskus sairastanut jotain?

- Nalle on ollut täysin terve, yhden flunssan sairasti joskus ja rokotteista se nostaa kuumeen herkästi.

Onko ponia uitettu? Vetääkö se kärryjä? Onko menty hiihtoratsastusta? Onko hypätty maastoesteitä?

- Kyllä, kaikkea on tehty.

KaRan kenttäkisojen shettisluokka v.2011, kuvassa Erika ja Nalle

Minkä ratsastusliikkeen se osaa parhaiten?

- Laukannostot, onnistuu paikaltaankin leikiten. Myös jumppasarjat on helppoja nakkeja tälle vieteripyllylle.

Enemmän esteille/kouluun?

- Nallesta en osaa sanoa, molemmissa se on yhtä hyvä... mutta taas jos pakko valita niin este.

Ponin luonne?

- Nalle on kaikinpuolin erittäin kiltti. Tarkoituksella se ei tee kellekään pahaa. Nalle on luonteeltaan erittäin utelias; Mitä isompaa ääntä se kuulee aitojenrakennuksessa, sitä lähemmäs se turpansa työntää. Rälläkät ja hitsausvehkeet kun luonnollisesti kiinnostavat kaikkia pikkupoikia.

Kerro joku ponin tekemä metku!

- Mikähän niistä miljoonasta... Kaikista hulvattomin oli se, kun ratsastimme vielä pikkukentällä ihan tallirakennuksen vieressä. Nalle jotain sekoili ratsastajansa kanssa ja ratsastaja valui kaulalle laukassa. Poni päätti tästä loikkasta kentän portin yli (~60cm korkea) ja laukkasi tallin ovelle, kunnes stoppasi niin, että ratsastaja lensi kaaressa tallin ovista sisään. Tälle naurettiin meinaan aika pitkään! En muista kuollaksenikaan kuka oli kyseinen ratsastaja, saa vihjasta ken muistaa :)

Nalle ja Rommi leikkii

Nalle Kangasalan keskustassa

Haluan kiittää Roosaa siitä, että Nalle meille muutti. Olimme melkein jo jättämässä ponia myyjälle ja unohtamassa koko otuksen, mutta Roosa sai meidät innostumaan ja edes yrittämään tuleeko tuosta mitään. Pakko myöntää, että siitä on tullut jotain niin suurta, ettei sitä voi sanoin kuvailla. Nalle on monen tutun ja tuntemattoman heppatytön suosikki, se on opettanut monelle ratsastajalle lajin saloja (esimerkkinä mm. Marinka), se on saanut hienoja sijoituksia kisoissa. Ennenkaikkea Nalle on sulattanut oman sydämeni, Nalle on vaan niin ykkönen!!! :)

Loppuun vielä huumoripläjäys vuosilta 2010-2011, löydät sen TÄÄLTÄ!

Myös Nallesta löytyy erittäin paljon videomateriaalia Youtubesta käyttäjänimellä Pojusuokki91.