Huonoja uutisia :(

Viikko sitten torstaina Rommi käveli tarhasta vastaan kolmella jalalla, kun tuntilaiset olivat hakemassa sitä hommiin. Vielä hetki ennen tätä se oli ihan normaali, kun kävin niille vesiä laittamassa ym. Arvasin heti, että joku on potkaissut, kun leikkivät keskenään välillä rajumminkin. Poni hädin tuskin varasi painoa jalalle, loikki kolmella jalalla eteenpäin. Tiesin, että asiat on pahasti, mutta lohdutin hiljaa mielessäni itseä ja muistelin pari vuotta sitten Harppa-ponin kanssa sattunutta välikohtausta ja sen onnellista loppua. Harppa oli myös ihan kolmijalkainen, mutta seuraavana aamuna käveli ihan normaalisti ja parani viikossa ennalleen. Tosin tiesin, että Rommi ei ole herkkähipiä. Jalassa ei näkynyt mitään jälkiä, ei turvotusta, ei lämpöä. Poni ei antanut koskea jalkaan juurikaan, oikeastaan vain kylmäyksen aikana.

Kylmäsin ponin jalkaa koko loppuviikon kolme kertaa päivässä, viimeisimpänä aina yömyöhään. Ulkona yleensä satoi ja tuuli, olin aina aivan jäässä ja aika tuntui niin pitkältä suihkutella vettä ponin jalkaan. Rommi oli täysin karsinalevossa ja annoin sille päivittäin kipulääkettä. Jalka ei mennyt yhtään parempaan suuntaan, joten päätin jo viikonloppuna, että soitan heti  maanantaiaamuna klinikalle ja yritän saada aikaa heti sille päivälle. Onneksi sijaisen oli muutenkin tarkoitus pitää illan tunnit, sillä sain iltapäivälle ajan. Lähdimme matkaan heti, kun saimme tallilla touhupäivän päätökseen.









Klinikalla vastassa oli sama ihana lääkäri, joka Leeviäkin on hoitanut. Kerroin mitä on käynyt ja lääkäri yritti jalkaa tunnustella. Sanoin epäileväni puikkoluun aluetta kintereen alapuolella, kun se on oikeastaan ainut kohta mistä olen saanut selvän reaktion koskiessa jalkaan. Yllättäen Rommi käveli klinikalla jo suhteellisen hyvin, käynnissä hädin tuskin näkyi ontumista ja ravissakin taivutuksessa tulos oli 1-2 (0 = puhdas, 5 = "jalaton"). Varmaan tsemppasi jännittäessään klinikkaympäristöä. Poni rauhoitettiin ja otimme rtg-kuvat jalasta. Murtumahan siellä oli ja juurikin siinä puikkoluussa, aika ylhäällä. Yleensä puikkoluun murtumat eivät edes oireile, kuten ei tämäkään olisi välttämättä jos murtuma olisi ollut alempana. Kuvien jälkeen klippasimme kyseisen kohdan jalasta varmistaaksemme, ettei mitään reikää ole tullut. Hokin reikähän sieltä löytyi ja tästä syystä poni joutui antibioottikuurille. Kipulääkettäkin jatketaan vielä jokunen päivä. Positiivista on se, että murtuma oli siisti, vaikka oli ns. murskamurtuma. Karsinalepoa jatketaan vielä ainakin 2kk, vähimmäisaika paranemiseen on 4kk, mutta voi olla myös pidempi. Leikkauskin saattaa tulla kyseeseen, mikäli ongelmia tulee, esim. reikä alkaa vuotaa mätää tms.

Rommi lähtee sairastamaan rauhallisempaan paikkaan, siellä on sairastarhakin käytettävissä eli Rommi pääsee tarhaan karsinassa seisomisen lisäksi. Kontrollikuvat ovat 2kk:n päästä ja silloin poni tuleekin luultavimmin kotiin, kun laidunkausikin alkaa. Rommin on tarkoitus astua takaisin "Ponitallin palvelukseen" syksyllä :) Meillä on nyt etsinnässä Rommin tilalle uusi shettis suht pian, yksi onkin jo kiikarissa.
 


Sitten muihin juttuihin! Meillä on tälläviikolla ollut hiihtoloman vuoksi hurjasti ohjelmaa. Maanantaina ja tiistaina oli touhupäivät, jossa oli hiihtoratsastusta, ponien hoitoa, muuta ratsastusta ja makkaranpaistoa. Keskiviikkona ja torstaina lähdimme koko tallin ponien voimin "minimaastoihin" eli 1,5h:n pituiselle retkelle kokemattomien aikuisten ja lasten kanssa, suurimmalla osalla oli taluttajat. Reittimme kulki kirkkoharjussa ja täällä Tursolan alueen ratsastusreitistöillä. Ainut huono juttu oli liukkaus, taluttajien oli välillä vaikea pysyä pystyssä.