maanantai 26. tammikuuta 2015

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille!


Pyhät on ohi ja uusi vuosi on startannut käyntiin uusin kujein! Jouluviikolla ponit lepäilivät koko viikon, ainoastaan jouluaattona Nallen kanssa kävimme heittämässä pienen joululenkin kärryillä.

Uutenavuotena ponit pääsivät sisälle juuri ennen rakettien ampumista, tunnit pidimme tuona päivänä jo aamulla. Seuraavana aamuna ponit pääsivät ajoissa ulos, kuunneltuaan yön radiota :)











Olen siirtynyt ainakin toistaiseksi ponien kanssa vapaaseen heinään, sen vaikutus on ollut ihan uskomaton. Kukaan poneista ei ole syönyt itseään muodottomaksi tms, vaan kaikki ovat paljon tyytyväisempiä ja kovillakin pakkasilla tunneilla rauhallisempia, kun on masuissa kokoajan vähän täytettä. Ensimmäiset n.500 kilon paalit kestivät reilun kaksi viikkoa, nyt tilasimme 250 kg:n paaleja, laitoimme slow-feeding-verkot ympärille, niin on enemmän tekemistä ja heinä kestää pidempään.



Norton valittiin Vuoden poniksi 2014, Leevi jäi niukasti äänestyksessä kakkoseksi.

 
Jouduimme muutamana päivänä perumaan tunnit jäisen kentän takia...



....myös yli 20 asteen pakkaslukemilla jouduimme parina iltana jäämään kotisohville.

 
Remontti on viimein valmistunut kokonaan ja olemme pari viikkoa asuneet Papinojalla. On kyllä ollut aivan ihanaa, kun on kiva ja viihtyisä koti ihan tallin vieressä. Motivaatio on jälleen palannut joka suhteessa sekä työ- että kotihommissa, kun melko raastava remontti ja muutto on saatu päätökseen.



Ponikokoonpanoissa on hieman vajautta, moni on varmasti ihmetellyt meidän sivuilla vilahtaneita outoja poneja / heppoja. Jouduimme tekemään alkutalvesta raskaan päätöksen Haffelin myynnistä, kun herra keksi sen verran vaarallisen tempun tunneilla, että sen käyttäminen opetuksessa muuttui turhan vaaralliseksi. Toisia ratsukoita kohden sihdatut potkut eivät ottaneet loppuakseen ja päädyin laittamaan ponin myyntiin ja etsimään sille yksityisen kodin. Haffeli oli ehkä myös hieman iso meidän käyttöömme. Uusi koti löytyi nopeammin kuin osasin kuvitellakaan ja jo seuraavalla viikolla meillä oli karsina tyhjänä. Olemme siis marraskuusta asti etsineet uutta opetusponia, kokoluokassa 125-140cm ja aina on joku pielessä. Minulle tuli samasta paikkaa mistä Amigon ostin aikoinaan, pari ponia tietoisesti hieman väliaikaisesti tähän tuuraamaan Haffelia, kun sopivia poneja ei ollut markkinoilla. Iines oli "hieman" liian vilkas tapaus, se ei kertakaikkiaan sopeutunut tuntikäyttöön, vaikka minulla olikin suuret odotukset sen suhteen, se olisi ollut niin kivan kokoinen ja kiltti. Toinen poni Didi taas oli liian iso, mutta toimi loistavana tuuraajana jonkinaikaa. Iines muutti Minnan talliin Mäensivun perheen omistukseen ja Didi lähti Jyväskylään tuntiponiksi. Nyt meillä on hirvittävä etsintä päällä, olemme joutuneet pettymään monta kertaa, kun myyjät puhuvat puuta heinää poneistaan tai myyvät sen aivan nenän edestä toiselle ym ym.. Olen jo niin kypsä tähän ponin etsintään, mutta maltti on valttia. Olemme käyneet katsomassa nyt kolmea ponia, joista ei kauppoja tullut ainoastakaan. Tälläviikolla meillä on tiedossa ainakin yksi koeratsastus yhdestä ponista.


Didi

Iines


Harmillisesti Prinssi-ponimme on vielä vähän turhan nuori astumaan tuntiponin saappaisiin, vaikka komeasti ensimmäinen ratsastus sujuikin toissapäivänä! Prinssi kääntyi nyt 3-vuotiaaksi ja asuu edelleen Minnan tallissa tuossa naapurissa. Ratsun hommat alkavat todenteolla aikaisintaan vuoden päästä sen kanssa, tänävuonna mennään satunnaisesti ja opetellaan kevyen ratsastajan kanssa ihan vain ratsastajan painoon ja perusapuihin.










 




Muuten ponikokoonpanomme on entisellään, shettikset Nalle, Rommi, Norton ja Kessu ovat loistavia veijareita, samoin luottoratsumme Leevi on korvaamaton työmyyrä. Venni on nyt tehnyt vähemmän hommia, kun pienemmistä on kovempi kysyntä ja muutenkin Venni on vähän nihkeä talviaikaan. Yksityiset Amigo & Kalle tekevät muutamia viikkotunteja myös, mutta pääsääntöisesti toimivat omistajiensa ilona.

Palatakseni vielä joltain lukijalta tulleeseen kysymykseen, "miksi käytämme tunneilla ponia, jolla on todettu aivokasvain?" On totta, että Leevillä todettiin loppuvuodesta Cushingin tauti, josta aiemmin mainitsin. Kyseinen sairaus ei aiheuta mitään kipua ponille, vaan se on hormonitoiminnan häiriö, jonka oireita on mm. ylälinjan lihaksettomuus, väsymys, normaalia pidempiä karva ja joillakin saattaa esiintyä pahimmillaan kaviokuumetta. Leevillä on loppuiän lääkitys ja sen yleisilme on parantunut huomattavasti. Kadonneita lihaksia se ei varmasti ikinä kasvata samanlaisia, mutta muuten Leevi on sama poni kuin ennenkin. Cushing-tautia sairastavia hevosia tavataan isommillakin kisa-areenoilla, se ei estä hevosen treenaamista eikä normaalia elämää. Me emme käytä kipeitä poneja tunneilla, Leevin asenne on ihailtavaa seurattavaa ja sen elämässä kaikki on hyvin; Parasta just nyt ;)

Tässä vielä eläinlääkäri Kati Tuomolan sanoja lainatakseni infoa kyseisestä taudista:

"Cushingin taudissa hevosen aivolisäkkeen välilohkossa on liikakasvua. Hevosen aivojen hypotalamuksesta vapautuu liian vähän dopamiinia (aivojen eräs välittäjäaine). Dopamiini estää aivolisäkkeen välilohkon toimintaa. Dopamiinin puutteesta aivolisäkkeen välilohko kasvaa ja alkaa tuottaa liikaa kortikotropiinia (ACTH), beetaendorfiinia ja melonosyyttejä stimoloivaa hormonia (MSH). Nämä hormonit taas saavat lisämunuaisen tuottamaan liikaa kortisolia. Sairaus on tavallisempi vanhemmilla hevosilla (yli 15-vuotiailla). Nuorin hevonen, jolla tauti on todettu, on ollut seitsemänvuotias. Sairautta on molemmilla sukupuolilla ja kaiken rotuisilla, mutta poneilla on enemmän kuin hevosilla."





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti