Arkirutiinit kuntoon

Ompas hauskaa tämä tallinpitäjän elämä... Siis oikeasti! Enää ei tarvitse tehdä aamutallia työvaatteissa ja pelätä ettei vain astu lantakasaan tai ettei hevonen hiero kuolamössöjä paidanhelmaan. Kiire on myöskin tuntematon käsite ja hepatkin ovat rauhallisemmalla tuulella aamusta, kun itse en stressaa ehdinkö ajoissa töihin.

Lähden aamulla heti herättyäni tallille, kiskaiksen vaan tallivaatteet niskaan ja sitten kävelen puoliunessa kohti tallia. Jaan hepoille aamukaurat karsinoihin ja sen jälkeen lähden viemään heinät tarhoihin. Sitten vain tarhallinen kerrallallaan poneja naruun ja kiskoon niitä kohti tarhoja. Tähän kaikkeen aikaa menee noin 20 minuuttia, tietysti loimikaudella tuplasti kauemmin. Seuraavaksi siivoan karsinat, niitä on siis tällähetkellä kuusi. Karsinat on nyt tosi helppo ja nopea siivota, kun ei ole enää turvetta. Kottareitakaan ei pidä kokoaikaa tyhjäillä. Paitsi Kallen karsina on kyllä mahdoton, muista viidestä karsinasta tulee yhteensä yksi kottikärryjjinen ja Kallen karsinasta toinen kokonainen kottikärryllinen. Aikaakin kuluu siihen muita kauemmin. En tiedä mikä siinä on, mutta se pissaa vaan sitten niin paljon, että käytännössä koko karsina pitää kääntää päivittäin, kun se on niin märkä. Karsinoihin ei tarvitse lisätä kuiviketta kuin kerran viikossa, itseasiassa hepat ovat olleet tallissa kohta kaksi viikkoa, enkä ole lisännyt vielä kenellekään lisää pellettiä. Ihanan helppoa! Vesiautomaatit helpottaa ihan hirveesti, kun enää ei tarvitse kantaa vesiä karsinoihin. Eli enää iltaruokien jakaminen jäljellä ja sen jälkeen lattian lakaisu. Aikaa meni 45 minuuttia ja päivän "kurjin homma" on ohi. Sitten suunnittelenkin jo illan tunnit ja laitan taululle kuka ratsastaa kenelläkin. Sitten kotiin aamupalalle, jonka jälkeen on oikeastaan päiväni ainut pari tuntia pitää "vapaata", kun tallille täytyy lähteä iltapäivällä ratsastamaan, ruokkimaan hevosia ja tekemään muita tallihommia. Siivoilen tarhoja ja teen muita sellaisia ei-jokapäiväisiä-hommia iltapäivisin, ei sitten kyllästy eikä mikään päivä ole samanlainen. Nautin myös siitä, kun saan olla ihan yksin tallilla, kun tytöt ovat koulussa. Ennen olin itse töissä ja kun pääsin kotiin ja tallille, niin siellä oli jo sata pikkulikkaa odottamassa ja kaikki tallihommat olivat tekemättä. Nyt saan tehdä hommat rauhassa ilman, että joku kyselee vieressä kokoajan jotain tai pyytää tarkistamaan jotain asiaa. Lisäksi saan hoitaa poneja ja ratsastaa ilman "apureita" ja niiden kymmeniä silmäpareja ihmeellisine kysymyksineen. Sitten päiväruokien jälkeen alkaakin ensimmäiset tytöt valumaan tallille ja ratsastustunnit ovat valmiita alkamaan. Tuntia pitäessä saattaa edellisellä viikolla ponin selästä tippunut tyttö yllättää tuomalla hyvää kakkua, kuten Erika toi maanantaina... Ihan kivaa, ei valittamista :)

Romeo oli ensimmäisellä pienten tunnilla maanantaina. Nojaa, ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Se on vielä vähän pökerryksissä uudesta paikasta ja siksi aika reipas... tai siis tosi reipas! Ensitöikseen se ravasi pari kunniakierrosta ja pikkutyttö yritti saada sen hidastamaan. Eihän se pysähtynyt, ennenkuin se käytiin pysäyttämässä, sitten talutettiin vähän aikaa ja pikkuhiljaa se sitten tajusi kävellä. Sitten kun aletiin ravaamaan niin Romeo vähän laukkaili ja sitten kun laukattiin niin Romeo laukkaili vähän enemmän ja lopulta laitoin tytön laukkaamaan monta kierrosta, niin että se sai turhat energiat pois ja alkoi tarjoamaan jopa raviin siirtymistä. Siinä vaiheessa otettiin kuitenkin vielä lisää laukkaa ja pyydettiin sitä eteen. Sen jälkeen se oli tosi kiva ja tultiin puomi- ja kavalettitehtäviä ravissa, lopuksi se taas vähän intoili, mutta sinnikäs pikkutyttö vain hymyili selässä ja parhaansa mukaan yritti pitää Romeon rauhallisena. Ehkä se siitä tasaantuu, mutta sellaista "kuskaamista" tai ryöstämistä tuo ei ollut, ennemmin sellaista korvat hörössä eteenpäin intoilua. Sara menikin sillä sitten eilen, pyysin sitä vähän koulimaan sitä, ottamaan paljon siirtymisiä ym. Romeo sai myös kengät eilen, kun sillä ei ollut edellisissä kodeissa käytetty niitä lainkaan.